Nyt asiaa epilepsiasta ja ensiavusta

Epilepsia voi johtua monesta syystä

Epileptinen kohtaus syntyy, kun aivojen normaali sähköinen toiminta häiriintyy. Ohimenevä häiriö voi johtua esimerkiksi hermosolujen vaurioitumisesta tai aivosolujen perinnöllisistä toimintahäiriöistä. Epilepsialle löytyy satoja erilaisia syitä.
Epilepsian taustasyyt jaetaan seuraaviin

• geneettiset syyt
  
• rakenteelliset syyt
  
• aineenvaihdunnan häiriöt
  
• immunologiset syyt
  
• tulehdukselliset syyt
  
• toistaiseksi tuntemattomat syyt
  

Kaikilla potilailla ei löydy selvää yksittäistä syytä epilepsialle. Epilepsiaa voivat aiheuttaa kaikki vauriot tai sairaudet, jotka häiritsevät aivojen rakennetta tai toimintaa. Aivojen kehityshäiriöitä on monenlaisia. Kehityshäiriö voi koskea laaja-alaisesti koko aivojen aluetta, tai se voi esiintyä hyvin pienellä aivoalueella. Aivoja voivat vaurioittaa erilaiset aivoverenkiertohäiriöt, kasvaimet, vammat tai tulehdukset. Aivojen toimintaa voivat häiritä myös sairaudet, jotka johtuvat kromosomi- tai geenipoikkeavuudesta. Tällaisia ovat esimerkiksi Unverricht-Lundborgin tauti ja Dravetin oireyhtymä.
Geneettinen herkkyys on myös lapsuusiän poissaoloepilepsian, nuoruusiän myoklonisen epilepsian ja tiettyjen lapsuusiän paikallisalkuisten epilepsioiden taustalla. Nämä epilepsiat reagoivat yleensä hyvin hoitoon.

Epilepsiaa sairastavalla on suurentunut riski toistuviin epilepsiakohtauksiin

Epileptinen kohtaus johtuu aivotoiminnan ohimenevästä häiriöstä. Se aiheutuu hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen. Epilepsiaa sairastavalle kohtauksia tulee toistuvasti.
Yksittäiseen epileptiseen tajuttomuus-kouristuskohtaukseen voivat altistaa

• runsas valvominen
  
• stressi
  
• alkoholin tai päihteiden vieroitusvaihe
  
• joidenkin lääkeaineiden käyttö.
  

Yksittäinen epileptinen kohtaus ei välttämättä johda säännölliseen epilepsialääkitykseen. Lääkitys on kuitenkin tarpeen, jos kohtaus johtuu aivosairaudesta, joka lisää merkittävästi uuden kohtauksen riskiä.
Epilepsia on monimuotoinen joukko sairauksia
Epilepsia todetaan, kun ihmisellä on poikkeava taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Tällöin epilepsia vaatii säännöllistä lääkehoitoa.
Epilepsiaan voi kohtausten lisäksi liittyä neurologisia, älyllisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia.
Epilepsiat muodostavat laajan joukon neurologisia sairauksia, joilla voi olla hyvin erilaisia

• syitä ja alkamisikiä
  
• liitännäisongelmia
  
• ennusteita
  
• hoitovaihtoehtoja.
  

Valtaosalla potilaista epilepsia on hoidolla hyvin hallittavissa. Joidenkin potilaiden elämää epilepsia kuitenkin haittaa merkittävästi hoidosta huolimatta.

(Tämä osa oli täällä jo puoli vuotta takaperin, mutta koskaan tästäkään asiasta ei voi puhua liikaa.)

Ensiapu

Tajuttomuuskouristuskohtauksen ensiapu

Kohtauksen saanut menettää tajuntansa, kaatuu ja vartalo jäykistyy. Kieli tai poski voi jäädä hampaiden väliin, jolloin suusta vuotaa verta. Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Hengitys salpautuu muutamaksi sekunniksi ja suusta voi tulla vaahtoa. Kouristuksia voi seurata jälkiuni, josta henkilö on jo herätettävissä.

1. Pysy rauhallisena. Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta. Ensiavun antaminen ei vaadi erityistaitoja.
2. Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, ettei henkilö niiden aikana kolhi päätään (pehmuste pään alle) tai muuten vahingoita itseään. Kouristelu kestää yleensä vain 1–2 minuuttia.
3. Älä laita suuhun mitään, sillä se vaikeuttaa hengittämistä.
4. Käännä henkilö kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät. Näin hengitystiet pysyvät avoimina ja mahdolliset eritteet pääsevät valumaan suusta ulos.
5. Varmista, että henkilö pystyy hengittämään esteettä ja ilmavirta tuntuu.
6. Soita hätänumeroon, jos epilepsiaa sairastavan henkilön kouristaminen kestää yli 5 minuuttia tai kohtaus uusiutuu ennen kuin hän on toipunut edellisestä kohtauksesta. Jos et tiedä, onko henkilöllä epilepsia, soita hätänumeroon 112 annettuasi välittömän ensiavun.
7. Varmista, että henkilö ei ole loukannut itseään ja on toipunut kunnolla, vastaa kysymyksiin ja tietää, minne menee, ennen kuin jätät hänet. Soita hätänumeroon, jos henkilö hengittää huonosti, ei toivu tai on loukkaantunut kohtauksen aikana

Tajunnanhämärtymiskohtauksen ensiapu

Kohtauksen aikana henkilö vaikuttaa sekavalta eikä ole täysin tietoinen ympäristöstään. Hän saattaa toistaa tiettyä mekaanista liikettä, esim. kävelee päämäärättömästi, hieroo käsiään, nyppii vaatteitaan tai maiskuttelee. Tajunta on hämärtynyt, hän ei tajua, mitä tapahtuu, eikä pysty vastaamaan kysymyksiin asiallisesti.

1. Pysyttele kohtauksen saaneen henkilön lähettyvillä ja yritä tarvittaessa varovasti ohjailla häntä siten, ettei hän vahingoita itseään. Kohtaus kestää yleensä vain muutaman minuutin.
2. Älä yritä estää henkilön liikkumista, sillä hän todennäköisesti vastustaa sinua.
3. Anna kohtauksen mennä ohi itsestään. Ellei niin käy 5 minuutin kuluessa, soita hätänumeroon.
4. Varmista, että henkilö on kunnolla toipunut, vastaa kysymyksiin ja tietää, minne on menossa, ennen kuin jätät hänet.

Soita hätänumeroon, jos henkilö on loukkaantunut kohtauksen aikana.
Jos et ole varma kuinka toimia, soita hätänumeroon 112.

Jos haluat lukea lisää kyseisestä sairaudesta ja minun sairaudestani tietoa löytyy: epilepsia.fi
Sieltä nämäkin tekstit ovat kopioitu, jotta yhä useampi olisi tietoinen, eikä pelkäisi ja olisi niin ennakkoluuloinen meitä, kyseistä sairautta sairastavaa kohtaan.


- Tiitu<3