Tietoa epilepsiasta

Yleistä Epilepsiasta:

Epilepsiahan on pitkäaikaissairaus, jonka hoito jatkuu yleensä koko sun koko elämän ajan ja siihen voi sairastua missä iässä vaan. Yleensä kuitenkin varhais lapsuudessa tai ikääntyneenä. Itse sairastuin 11- vuotiaana.

Tilastotietoa epilepsiasta:

• Epilepsiaa sairastaa noin 56 000 suomalaista eli 1 prosentti väestöstä.
• Epilepsiaa sairastavista lapsia on noin 5 000.
• Vaikeahoitoista epilepsiaa, jossa hoito ei estä kohtauksia, sairastaa 9 000 henkilöä
• Jatkuvaa epilepsialääkitystä tarvitsee 36 000 henkilöä eli noin 0,7 prosenttia väestöstä.

Vuosittain noin 3 000 sairastunutta aloittaa epilepsialääkityksen. Heistä 800 on alle 15-vuotiaita.

Itse sairastan tällä hetkellä määrittelemätöntä ja vaikeahoitoista epilepsiaa.

Syitä Epilepsiaan on monia

Epileptinen kohtaus syntyy aivojen normaalin sähkötoimintan häiriytyessä. Ohimenevä häiriö voi johtua esimerkiksi hermosolujen vaurioitumisesta tai aivosolujen perinnöllisistä toimintahäiriöistä. Epilepsialle löytyy satoja erilaisia syitä.

Epilepsian taustasyyt jaetaan seuraaviin

• geneettiset syyt
• rakenteelliset syyt
• aineenvaihdunnan häiriöt
• immunologiset syyt
• tulehdukselliset syyt
• toistaiseksi tuntemattomat syyt

Kaikilla meillä epilelepsiaa sairastavilla ei löydy selvää yksittäistä syytä epilepsialle. Epilepsiaa voi aiheuttaa aiheuttaa kaikki vauriot tai sairaudet, jotka häiritsee vähänkin aivojen rakennetta tai sen toimintaa. Aivojen kehityshäiriöitä on monenlaisia. Kehityshäiriö voi tarkoittaa niin koko aivoja tai vain pientä osaa aivoissa. Aivoja voivat vaurioittaa erilaiset aivoverenkiertohäiriöt, kasvaimet, vammat tai tulehdukset. Aivojen toimintaa voivat häiritä myös sairaudet, jotka johtuvat kromosomi- tai geenipoikkeavuudesta. Tällaisia ovat esimerkiksi Unverricht-Lundborgin tauti ja Dravetin oireyhtymä.

Geneettinen herkkyys on myös lapsuusiän poissaoloepilepsian, nuoruusiän myoklonisen epilepsian ja tiettyjen lapsuusiän paikallisalkuisten epilepsioiden taustalla. Nämä epilepsiat reagoivat yleensä hyvin hoitoon.

Mulla itselläni vaurioittavana tekijänä toimi Angiina, jonka sairastettuani sairastuin sitten epilepsiaan, tai näin mä ainakin olen käsittänyt.

Epileptikolla riski toistuviin kohtauksiin

Epileptinen kohtaus johtuu aivotoiminnan ohimenevästä häiriöstä. Se aiheutuu hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen. Epileptikolle kohtauksia tulee toistuvasti.

Yksittäiseen epileptiseen tajuttomuus-kouristuskohtaukseen voivat altistaa

• 

  Aina saa kysyä

  runsas valvominen
• stressi
• alkoholin tai päihteiden vieroitusvaihe
• joidenkin lääkeaineiden käyttö.

Mulla itselläni edellä mainituista valvominen ja stressi on altistavia tekijöitä. Tosin viimeisimpään kohtaukseen saattoi altistaa myös alkoholin vieroitusvaihe. Mutta normaalisti vain nuo kaksi.

Yksittäinen epileptinen kohtaus ei aina välttämättä johda säännölliseen epilepsialääkitykseen. Lääkitys on kuitenkin tarpeen, jos se johtuu aivosairaudesta, joka lisää uuden kohtauksen riskiä.

Epilepsia on monimuotoinen joukko sairauksia

Epilepsia todetaan, kun ihmisellä on poikkeava taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Tällöin epilepsia vaatii säännöllistä lääkehoitoa.

Epilepsiaan voi kohtausten lisäksi liittyä neurologisia, älyllisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia. Mulla itselläni menee aina välillä jonkin aikaa, että rekisteröin mitä mulle puhutaan. Ja jollain tapaa kai käyn myös normaalia hitaammalla tai näin musta välillä tuntuu, mut ehkä se on ihan normaalia. Mut jokainen, joka mut tapaa voi tehdä omat johtopäätöksensä sit musta loppupelissä millainen mä olen.

Epilepsiat muodostavat laajan joukon neurologisia sairauksia, joilla voi olla hyvin erilaisia

• syitä ja alkamisikiä
• liitännäisongelmia
• ennusteita
• hoitovaihtoehtoja.

Valtaosalla potilaista epilepsia on hoidolla hyvin hallittavissa. Joidenkin potilaiden elämää epilepsia kuitenkin haittaa merkittävästi hoidosta huolimatta. Vaikka mulla on vaikeahoitoinen epilepsia, mä oon mielestäni pystynyt elämään melko normaalia elämää. Tottakai välillä tulee kohtauksia, mutta mä en itse voi sille mitään. Siksi mä olenkin nyt täällä KYSsissä tutkimuksissa, jotta saataisiin selville jotain mun epilepsiaan liittyen ja, että hoito vois helpottua.

lähteet: epilepsialiiton sivut

-tiitu-